torstai 3. huhtikuuta 2008

Kotona taas

Niin se on sitten ohi Goan reissu. Kotimatka sujui ihan mukavasti, lento oli jo lähtiessä tunnin myöhässä mutta eipä tuo niin paha juttu ollut. Kaikki muut saimme koneessa vähän nukuttua paitsi Ansku, joka katteli kolme leffaa peräkkäin ja nukahti vasta automatkalla. Välilasku tehtiin taas Dubaihin, jossa ehti tehdä pikaisia tax free ostoksia. Me kyllä onnistuttiin hävittämään se tax free muovipussi Helsingissä välillä lentokone - auto, mutta onneksi siellä ei ollut kun pari suklaalevyä ja salmiakkirasia. Jäi varmaan lentoparkkibussiin tai odotusaulaan.
Eilinen loppupäivä kotona menikin sitten purkaessa laukkuja ja pyykkiä pestessä sekä muutamia kavereita tavatessa. Koirat haettiin heti kotiin, ja kyllä ne oli onnellisia ja tyytyväisiä päästessään omaan kotiin, omien ihmisten kanssa. Tyttöjen mahatkin tuli jo kuntoon, miulla on jatkunu vielä. Tänään jo vähän parempi olo, joten huomenna jo ehkä kykenee töihin taas. Varmuuden vuoksi piti käydä terveyskeskuksessa näytteitä antamassa...
Valokuvia ollaan alettu vähitellen lisäilemään, alkaen sieltä matkan alusta, eli kun rullaa riittävästi alaspäin niin niitä löytyy. Kommentoida voi yhä, ja kiva jos kommentoitte. Joskus se kommentointi ei vaan onnistu, en tiedä miksi, mutta kannattaa yrittää uudelleen.
Nyt sitten vaan säästämään seuraavaa reissua varten :)

-Susu

Lähtö hotellitlta oli aika haikea. Vaikea kuvailla sanoin, että miltä tuntuu. Babaa rupesi tietenkin itkettämään. Me kolme saimme lähtiessämme Amarilta punaiset neilikat. Harmi vain, ne kärsivät matkalla, mutta laitoimme ne kuitenkin maljakkoon. Yksi pojista kirjoitti Suomalaisia sanoja vihkoon ja opetteli niitä. Hän kyseli niitä meiltä koko ajan. Hän oppi niitä todella hyvin, sikäläisillä on hyvä muisti.
Kun istuimme odottamassa bussia lentokentälle tuli vielä yksi hotellin pojista ja ojensi melle muovipussia. Ensin luulimme, että joku tavara on jäänyt, mutta sitten huomaismmekin, että siellä oli lentopallo. Pojat olivat kuitenkin menneet, emmekä ehtineet edes kiittää!

-ansku

tiistai 1. huhtikuuta 2008

Viimeinen paiva






Tanaan on sitten lahto. Viimeisen kerran kaveltiin tanne 'Elephant shop:iin'. Pitaa ostaa samalla matkajuomisia. Intia on byrokraattinen maa, lentokentalla on kaiken maailman selvityksia, jotka vievat aikaa. Kun tultiin, niin piti jokaisen tayttaa maahantulokortti ja kun mennaan, niin maastapoistumiskortti. Vahan holmoa! Samalla reissulla piti kayda apteekista mahalaakkeita aitille, jonka maha on ollut hyvin sekaisin viime paivina.
Tanaan ajattelimme kayda viela viimeisen kerran meressa uimassa. Mie ja Emppu ollaan ainakin niin totuttu siihen suolaseen veteen, et sita ei ees huomaa. Paitsi jos vetaa henkeen...
Meilla pursuu jo korvista ainaista kananmunaa, vaaleaa paahtoleipaa ja ehka hiekkaakin, kun sita on kaikkialla.
Eilen pelattiin sitten se peli poikia vastaan. Havittiin niukasti. Oli aika kurjat olot pelata, kun tuuli niin kovasti ja silti oli kuuma. Pelin jalkeen vaihtelimme viela joukkueita, ja saimme aikaan ihan mukavaa pelia. Viimeisen me voitimme, kun James pelasi meidan kanssa kolmantena, vastustajina oli Amar (black-Jack), joka oli toinen vastustajistamme, seka kaksi aloittelijaa. Kun veimme illalla sovitun viinipullon Amarille, han totesi: " You're kidding, right? This is mad! " Mie sanoin etta: " I didn't choose the bottle. " Ollaan Empun kanssa alettu parjata ihan hyvin englannilla, kun ollaan vaan juteltu paljon. Eihan sita aina ymmarra mita toinen sanoo, mutta sitten voi vaan nauraa. :) Nytkin Emppu jai pelaamaan korttia Black-Jackin kanssa.
Meita ollaan muuten luultu taalla kasvissyojiksi, koska aika usein tilaamme kasvisruokia. Ne vaan ovat niin hyvia taalla ja taalla on myos monia kokonaan vege-ravintoloita. Niita ei kylla olla kokeiltu. Tuleehan sita taalla kanaa ja riisiakin syotya, sita loytyy kaikkialta. Katkaravut ovat muuten aivan mahtavia. Suomalaisista pakasteravuista ei voi puhua samana paivana.
Me kaikki olemme ihan rakastuneita naan leipaan. Se on aivan mahtavaa. Aikuiset pitavat Garlic naanista ja me plain naanista. Saimme eilen selville, etta se tehdaan jotenkin hassusti painamalla taikina tyynylla uunin sivuseinaan.
Ja Janica, kylla mie taalta tuun, ala huoli. Torstaina ollaan jo sitten arjessa.

-ansku