Tanaan on sitten lahto. Viimeisen kerran kaveltiin tanne 'Elephant shop:iin'. Pitaa ostaa samalla matkajuomisia. Intia on byrokraattinen maa, lentokentalla on kaiken maailman selvityksia, jotka vievat aikaa. Kun tultiin, niin piti jokaisen tayttaa maahantulokortti ja kun mennaan, niin maastapoistumiskortti. Vahan holmoa! Samalla reissulla piti kayda apteekista mahalaakkeita aitille, jonka maha on ollut hyvin sekaisin viime paivina.
Tanaan ajattelimme kayda viela viimeisen kerran meressa uimassa. Mie ja Emppu ollaan ainakin niin totuttu siihen suolaseen veteen, et sita ei ees huomaa. Paitsi jos vetaa henkeen...
Meilla pursuu jo korvista ainaista kananmunaa, vaaleaa paahtoleipaa ja ehka hiekkaakin, kun sita on kaikkialla.
Eilen pelattiin sitten se peli poikia vastaan. Havittiin niukasti. Oli aika kurjat olot pelata, kun tuuli niin kovasti ja silti oli kuuma. Pelin jalkeen vaihtelimme viela joukkueita, ja saimme aikaan ihan mukavaa pelia. Viimeisen me voitimme, kun James pelasi meidan kanssa kolmantena, vastustajina oli Amar (black-Jack), joka oli toinen vastustajistamme, seka kaksi aloittelijaa. Kun veimme illalla sovitun viinipullon Amarille, han totesi: " You're kidding, right? This is mad! " Mie sanoin etta: " I didn't choose the bottle. " Ollaan Empun kanssa alettu parjata ihan hyvin englannilla, kun ollaan vaan juteltu paljon. Eihan sita aina ymmarra mita toinen sanoo, mutta sitten voi vaan nauraa. :) Nytkin Emppu jai pelaamaan korttia Black-Jackin kanssa.
Meita ollaan muuten luultu taalla kasvissyojiksi, koska aika usein tilaamme kasvisruokia. Ne vaan ovat niin hyvia taalla ja taalla on myos monia kokonaan vege-ravintoloita. Niita ei kylla olla kokeiltu. Tuleehan sita taalla kanaa ja riisiakin syotya, sita loytyy kaikkialta. Katkaravut ovat muuten aivan mahtavia. Suomalaisista pakasteravuista ei voi puhua samana paivana.
Me kaikki olemme ihan rakastuneita naan leipaan. Se on aivan mahtavaa. Aikuiset pitavat Garlic naanista ja me plain naanista. Saimme eilen selville, etta se tehdaan jotenkin hassusti painamalla taikina tyynylla uunin sivuseinaan.
Ja Janica, kylla mie taalta tuun, ala huoli. Torstaina ollaan jo sitten arjessa.
-ansku
Tanaan ajattelimme kayda viela viimeisen kerran meressa uimassa. Mie ja Emppu ollaan ainakin niin totuttu siihen suolaseen veteen, et sita ei ees huomaa. Paitsi jos vetaa henkeen...
Meilla pursuu jo korvista ainaista kananmunaa, vaaleaa paahtoleipaa ja ehka hiekkaakin, kun sita on kaikkialla.
Eilen pelattiin sitten se peli poikia vastaan. Havittiin niukasti. Oli aika kurjat olot pelata, kun tuuli niin kovasti ja silti oli kuuma. Pelin jalkeen vaihtelimme viela joukkueita, ja saimme aikaan ihan mukavaa pelia. Viimeisen me voitimme, kun James pelasi meidan kanssa kolmantena, vastustajina oli Amar (black-Jack), joka oli toinen vastustajistamme, seka kaksi aloittelijaa. Kun veimme illalla sovitun viinipullon Amarille, han totesi: " You're kidding, right? This is mad! " Mie sanoin etta: " I didn't choose the bottle. " Ollaan Empun kanssa alettu parjata ihan hyvin englannilla, kun ollaan vaan juteltu paljon. Eihan sita aina ymmarra mita toinen sanoo, mutta sitten voi vaan nauraa. :) Nytkin Emppu jai pelaamaan korttia Black-Jackin kanssa.
Meita ollaan muuten luultu taalla kasvissyojiksi, koska aika usein tilaamme kasvisruokia. Ne vaan ovat niin hyvia taalla ja taalla on myos monia kokonaan vege-ravintoloita. Niita ei kylla olla kokeiltu. Tuleehan sita taalla kanaa ja riisiakin syotya, sita loytyy kaikkialta. Katkaravut ovat muuten aivan mahtavia. Suomalaisista pakasteravuista ei voi puhua samana paivana.
Me kaikki olemme ihan rakastuneita naan leipaan. Se on aivan mahtavaa. Aikuiset pitavat Garlic naanista ja me plain naanista. Saimme eilen selville, etta se tehdaan jotenkin hassusti painamalla taikina tyynylla uunin sivuseinaan.
Ja Janica, kylla mie taalta tuun, ala huoli. Torstaina ollaan jo sitten arjessa.
-ansku
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti